Eduskunta on juuri aloittanut uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyn. Selonteko tulee olemaan syksyn suurin yksittäinen asia puolustusvaliokunnassa, johon siirryin itse jäseneksi nyt syyskuussa. Puolustusvaliokunnan toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen sekä sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvatoiminta.
Uusi selonteko on siinä mielessä historiallinen, että se on ensimmäinen, joka on laadittu Suomen ollessa Naton jäsen. Selonteossa linjataan, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin tavoite on säilyttää maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
Venäjän brutaali sodankäynti Ukrainassa on muuttanut turvallisuusympäristöämme merkittävästi. Nyt on vielä entistä tärkeämpää, että Suomi on muiden länsimaiden joukossa EU:n ja tietysti myös Naton jäsen. Natoon liittyminen merkitsi Suomelle uuden aikakauden alkua, jossa arvioimme turvallisuuttamme nyt myös Naton yhteisen puolustuksen näkökulmasta ja kannamme oman osuutemme liittokunnan turvallisuudesta. Nato-jäsenyys vahvistaa merkittävästi Suomen turvallisuutta. Samalla on selvää, että yleinen asevelvollisuus ja oma uskottava puolustuskyky säilyy myös jatkossa oman puolustuksemme tärkeinä kulmakivinä.
Suomen ulkopolitiikka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön eri kumppanien kanssa. Suomi on luotettava ja arvokas kumppani EU:ssa, Pohjoismaissa ja nyt myös Natossa. Yhteistyö pohjoismaisten naapureidemme kanssa on Suomelle erittäin keskeistä. Ja tällä viikolla tuli selväksi, että Suomi ja Ruotsi tulevat Naton sisällä vielä enemmän tiivistämään jo nyt merkittävää maidemme välistä puolustusyhteistyötä.
On myös välttämätöntä, että EU:n kaikki jäsenmaat jatkavat Ukrainan tukemista. Suomi ja suomalaiset ovat esimerkillisesti tukeneet Ukrainaa ja ukrainalaisia. Olen huolissani siitä, että aiempi hyvin yksimielinen tuki Ukrainalle on nyt tietyissä EU:n jäsenvaltioissa rakoillut. Euroopan pitää yhtenäisesti tukea Ukrainaa myös jatkossa. Venäjä ei saa voittaa sotaa missään olosuhteissa.
Samalla tiedämme, että poliittinen tilanne liittolaismaassamme Yhdysvalloissa tulevien presidentinvaalien suhteen on epävarma. Senkin takia on tärkeää, että Eurooppaa vahvistaa omaa puolustustansa ja omavaraisuuttansa myös puolustusteollisuuden saralla.
Otto Andersson
Kirjoittaja on kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja
UM 30.5.2024