Koulutus on pitkään ollut yksi Suomen vahvuuksista ja maamme menestyksen kulmakiviä. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat myös paras keino luoda kaikille lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvät edellytykset tulevaisuudessa. Suomi oli monta vuotta kärkisijoilla monissa kansainvälisissä koulutusvertailuissa, esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa. Valitettavasti viime vuosina kehitys on ollut päinvastainen. Viimeisin Pisa-tutkimuksen tulos, joka julkaistiin joulukuussa 2023, nosti jälleen keskusteluun huolen maamme perusopetuksesta. Oppimistulokset ja esimerkiksi lukutaito ovat selvästi heikentyneet. Pisa-tutkimuksen tuloksien kehitykseen on reagoitava ja siksi hallitus päätti toukokuussa lisätä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla.
Hallituksen päätös on merkittävä sekä oppilaille että opettajille. Tuntien lisäyksellä hallitus haluaa varmistaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi paremmat mahdollisuudet oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Vuosiluokilla 1.–2. sekä äidinkielen ja kirjallisuuden että matematiikan opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 3.–6. äidinkielen opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla.
Vähimmäistuntimäärää lisätään ilman, että opetussuunnitelmaa laajennetaan, mikä tarkoittaa enemmän aikaa nykyisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi saavuttaa riittävät perustaidot jatko-opintoja ja työelämää varten.
Eduskuntavaalien alla perusopetuksesta eli peruskoulusta käytiin myös paljon julkista keskustelua. Keskustelin itsekin paljon opettajien ja oppilas- ja opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa. Monen opettajan suurin toive oli saada työrauha, jotta he voisivat keskittyä enemmän siihen mihin he ovat kouluttautuneet, eli opettamiseen. Ja vähemmän hallinnollisiin tehtäviin ja dokumentointiin. On myös selvää, että nykyistä opetussuunnitelmaa ei ole koettu onnistuneeksi. Opetussuunnitelmaa ei haluta tämän selkeän viestin perusteella laajentaa, vaan nyt kouluissa halutaan taata työrauha opettajille. Lisäksi hallitus panostaa pysyvästi 200 miljoonaa euroa lisää rahoitusta peruskoulun. Tämä on erittäin merkittävä lisäys tilanteessa, jossa julkista taloutta muuten sopeutetaan 9 miljardilla eurolla.
Hallitus uudistaa myös ns. kolmiportaisen tuen esi- ja perusopetuksessa. Tavoite on turvata jokaiselle oppilaille riittävä tuki. Oppilaiden tukitarpeet voivat vaihdella suuresti, joten tällä uudistuksella halutaan turvata, että oppilaat voivat saada yksilöllistä apua paremmin. Samalla tämän uudistuksen tavoitteena on myös vähentää opettajien hallinnollista taakkaa.
Otto Andersson
Kirjoittaja on kansanedustaja ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja
UM 27.6.2024