Koulutus on pitkään ollut yksi Suomen vahvuuksista ja maamme menestyksen kulmakiviä. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat myös paras keino luoda kaikille lapsille ja nuorille mahdollisimman hyvät edellytykset tulevaisuuteen. Suomi on pitkään ollut kärjessä kansainvälisissä koulutusvertailuissa, esimerkiksi Pisa-tutkimuksessa. Valitettavasti viime vuosina kehitys on ollut päinvastainen. Joulukuussa 2023 julkaistu Pisa-tutkimus osoitti oppimistulosten ja lukutaidon selvästi heikentyneen. Tähän on reagoitava, siksi hallitus päätti toukokuussa lisätä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. Tuntien lisäyksellä hallitus haluaa varmistaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi paremmat mahdollisuudet oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Vuosiluokilla 1.–2. sekä äidinkielen ja kirjallisuuden että matematiikan opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vuosiluokilla 3.–6. äidinkielen opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla. Vähimmäistuntimäärää lisätään ilman, että opetussuunnitelmaa laajennetaan, mikä mahdollistaa enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen.
Eduskuntavaalien alla peruskoulusta keskusteltiin vilkkaasti. Monen opettajan suurin toive oli saada työrauha, jotta he voisivat keskittyä enemmän siihen mihin he ovat kouluttautuneet, eli opettamiseen. Ja vähemmän hallinnollisiin tehtäviin ja dokumentointiin. On myös selvää, että nykyistä opetussuunnitelmaa pidetään epäonnistuneena, ja liian laajana. Siksi hallitus ei laajenna opetussuunnitelmaa. Sen sijaan hallitus panostaa pysyvästi 200 miljoonaa euroa lisää rahoitusta peruskouluun. Tämä on erittäin merkittävä lisäys tilanteessa, jossa julkista taloutta muuten sopeutetaan 9 miljardilla eurolla.
Lasten ja nuorten keskittyminen opetukseen on ratkaisevaa oppimisen kannalta, ja on selvää, että kännykät häiritsevät usein oppilaiden keskittymistä luokkahuoneessa. Nyt hallitus esittää lakia, joka kieltää kännyköiden käytön oppitunneilla. Kännyköiden käyttö oppitunneilla olisi vain sallittua opettajan luvalla, oppimistarkoitukseen tai terveydenhoidollisiin tarpeisiin. Opettajilla olisi siis oikeus ottaa kännykkä haltuun työpäivän aikana, jos oppilas häiritsee opetusta tai oppimista laitteella. Tämä on mielestäni oikea suunta, ja toivon esityksen etenevän pian eduskuntaan. Jokaisella oppilaalla on oikeus rauhalliseen opiskeluun.
Otto Andersson
Kirjoittaja on kansanedustaja ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Itäväylä 27.11.2024