Mielenterveyshäiriöt ovat liioittelematta yksi tämänhetkisistä kansantaudeista Suomessa. Joka neljäs sairauspoissaolo johtuu mielenterveysongelmista. Mielenterveyshäiriöt luovat valtavaa kärsimystä sairastuneelle. Useimmissa tapauksissa myös läheisten arki järkkyy. Moni suomalainen on vanhempi, tyttöystävä, puoliso, lapsi tai ystävä henkilölle, joka kärsii mielenterveyshäiriöistä. Mielenterveysongelmissa on aina ensi kädessä kyse inhimillisestä tragediasta.

Samalla mielenterveyshäiriöt aiheuttavat vuosittain noin kuuden miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Tämä on valtava summa verrattuna esimerkiksi siihen kolmen miljardin euron taloudelliseen vaikutukseen, jonka maamme hallitus arvioi sote-uudistuksella olevan. Arviota, jota kovin moni asiantuntija ei enää näytä uskovan. Mielenterveyden edistämisen tulisi olla moraalinen velvollisuutemme, mutta myös kansantaloudellinen prioriteetti.

Siksi on äärimmäisen hämmästyttävää ja valitettavaa, että niin vähän hallituksen sote-uudistuksessa ja siihen liittyvässä keskustelussa on koskenut mielenterveyden edistämistä. Tällä hetkellä on sinänsä, tietenkin täysin epävarmaa toteutuuko hallituksen huonosti valmisteltu uudistus lainkaan. Riippumatta siitä, miten hallituksen uudistukselle lopulta käy, tulee mielenterveyden edistämisen olla korkealla Suomen seuraavan hallituksen työlistalla. Tarvitsemme pitkän aikavälin kansallisen mielenterveysohjelman. Jokainen mielenterveyden edistämiseen panostettu euro antaa varmuudella tuottoa. Sekä inhimillisestä että kansantaloudellisesta näkökulmasta.

Otto Andersson (RKP), kaupunginvaltuutettu, Loviisa

Loviisan Sanomat 16.11.2018

ottoandersson.fi